Pentutreffit ja kuulumisia

Tässä on viikkojen aikana riittäny kiirettä ja vilinää, mutta kootaas tänne nyt suurimmat tapahtumat lyhyesti ja ytimekkäästi. (Ne jotka mun puhelahjakkuuden tuntee, tietää ettei tää tuu ihan muutamaan lauseeseen mahtumaan, mutta yritys on kova!!)

Tiistaina käytiin Nikin kanssa rallattelemassa Tattis Cupin toisessa osakilpailussa. Käytiin lähinnä siis kisatuntumaa ottamassa, kun ei olla startattu sitten sm-kisojen. Joten ihan hyvä oli vissiin. Alku meni hyvin ja jäi lähtöön hienosti. Puomilla kuitenkin hyllytin, sillä itse mokasin ja himmasin, eikä Niki jäänyt kontaktille, joten otin toiseen suuntaan uudelleen ja suoraan maaliin. Koska, kyseessä oli epikset, niin meillä oli vielä toinen yritys. Siellä sitten puomilta ylösmeno vitonen (en jäänyt "kisaamaan" vaan testasin, miten toimii ja tässä tulos) Mutta, mielettömällä vauhdilla  herra tolleri saapui maaliin sijalle seitsemän ajalla -11,78 ja tulos 5.

Näiden rallattelu karkeloiden jälkeen breikkiä tiistai ja keskiviikko ja torstaina suunnattiin kera pikkuneidin Tattarisuon hallille. Puuhasteltiin ensin neidin kanssa ihan peruskuviota, eli putkeen lähettämistä ja irtoomista. Sinna on siis osoittautunut jo hyvin nopeajalkaiseksi tapaukseksi, joten irtoomaan me se opetetaan. Kilpaa juoksemisesta ei mun jalat edes keskustele. Kun, neiti alkoi näyttämään väsymisen merkkejä vaihdettiin herra tolleriin, joka hienosti jaksoi odottaa omaa vuoroaan. Nikin kanssa lähinnä rallattelua ja puomille ylös erikulmista, sekä keppejä itsenäisesti. Oli erittäin pätevä tapaus ja jäi hienosti kontakteille. Muutaman kerran kun molempien kanssa teki ja rallatteli sai itselleen kyllä hien pintaan. Kääks, miten mä tuun selviimään kun molempien kanssa rupeen pidempää rataa tekemään. Taitaa olla kuntokuuri siis tiedossa, ei tässä taidan muu auttaa...

Tänään suunnattiin Sinnan iskän lammasmaille sukuloimaan sisarusten kanssa. Oli kiva nähä kaikki penskat ja miten eri tavalla muut oli kehittyny. Mut meidän neitokainen oli selkeesti pienin, muttei suinkaan rauhallisin. Päästiin ensin näkemään Kujeen taidon näytteet, sekä myös itse vähän pienemmässä aitauksessa kokeilemaan. Kaikki osoittivat jonkinlaista kiinnostusta lampaita kohtaan. Toiset enemmän ja toiset vähemmän. Meidän neiti aluksi näytti mieletöntä osaamista ja näytti hetken tosi hyvältä, mutta kun lampaiden vauhti kiihtyi alkoi Sintturaa jänskättää vähän liikaa.. Kokeiltiin myöhemmin liinassa apukoiran kanssa ja neiti sai "yksityisopetusta" Kujeelta. Ei jänskättäny enää niin paljoa ja näytti kiinnostuksen merkkejä, vaik olihan se tositosi jännää! Mennään vielä reilun kuukauden päästä sytyttelemään vähän lisää, josko sillon olis vähän enemmän rohkeutta ja itseluottamusta!

Pentutreffien aikana kun alkoi kokoaikainen peuhaaminen väsyttää päätettiin kokeilla auton takakonttia lepopaikkana. ( autossa jokapaikassa kuolaaminen on ollut ongelmana) Rauhottui hienosti ja suostui juomaan ja syömään lihapullaa, vaikka veräjä olikin kiinni. Sinttura otti siis muutamia päikkäreitä takakontissa hyvin rennoissa merkeissä. Kotimatkalle päätettiin sitten kokeillä, mitä neiti mahtaisi sanoa, jos auto olisikin käynnissä ja liikkuisi samanaikaisesti. Ja me koettiin tällä matkalla läpimurto. Ei kuolausta, ei minkäänlaisia pahoinvoinninmerkkejä. Neiti nukkui nätisti röhnöttäen takana. Tätä ilon määrää. Jes, jes ja vielä kerran JES! Voi kumpa tää olis nyt merkki parempaan suuntaan ja kuolaaminen vähentyisi (parhaassa tapauksessa loppuis kokonaan).

Videot aksailuista tulee erilliseen kansioon kunhan kerkeän pätkät editoimaan.  Aksailuista siis on todistusaineistoa videonmuodossa! Olen vain hyvinhyvin laiska editoimaan kauniina päivänä :p ehkä seuraavana sadepäivänä....

Kokenut konkari Jas aloitti lammaskarkelot tänään!

Meidän neitiä jänskätti vähän liikaa...

Islan kanssa painia tauolla..

Vilvoittelua paljussa

Kujeen yksityisopetus Sintturalle

Perhepotretti. Vasemmalta oikealle: Tauno, Jas, Mette, Musca, Mitzi, Roki, Sinna ja Isla

Pakollinen isä-tytär potretti. Ytimekkäästi sanottuna kaksoisolennot.

Taitava autossa matkustaja:)