Helteinen uintiretki

Huh hellettä tosiaan... Nytkin kello vähän vaille kahdeksan ja mittarissa edelleen yli +26 astetta varjossa.. Hiostavan tuskaista, onneksi meidän pitkäkarvaisin koirus (Niki) rakastaa uimista. Sinnahan jää lyhyt karvaiseksi, joten sillä tuskin koskaan hirveän kuuma olemaankaan. Mutta, juuri tän lyhyen karvan ja trikkivärityksen vuoksi, olen monesti päässyt vastaamaan kysymykseen, että minkä rotuinen pikku neiti mahtaa olla. Itsehän totta kai nään, että ihan selkeä työlinjainen bortsuhan se siinä, mutta näköjään kaikki ei tunnista ;)

Viikkojen aikana on muodostunut pikkuneidille myös pikkuinen "syömisongelma" normaali eukanuban lammas&riisi nappula ei tahdo maistua, ei sitten millään. Aina pitäisi olla jauhelihaa tai piimää mukana. Käytiin sitten Petenkoiratarvikkeessa hiukan shoppailemassa ja päätettiin kokeilla 3,5kg eukanuban kanalla, että jos sitä laittaisi puolet ja sitten lammas&riisiä puolet, niin josko sitten maistuisi neidille paremmin. Mukaanhan tarttui tietysti muutakin, kun vain ruokaa. Pari uutta lelua ja nameja sekä uusi suurempi panta ja siihen sopiva pidempi remmi :)

Hellettä kun on jokaiselle päivälle riittänyt, päätettiin viedä sunnuntaina Niki ja Sinna ensimmäistä kertaa uimaan tänä kesänä. Nikillehän uiminen ei eka kerta ollut, se luultavimmin asuisi järvessä, jos sille siihen luvan antaisi. Sinnalle järvellä käyminenkin oli eka kerta, joten vähän jännättiin, että mitä neiti mahtaa vedestä sanoa.

 Pienen suostuttelun jälkeen, kun saatiin Sinna jalkansa veteen kastamaan, niin neiti kiinnostui Nikille heitetyistä vesileluista ja päätti ilmeisesti lähteä itse uimaan myös lelujen perään. Pieni vedessä pulahdus kuitenkin riitti neidille ja sen jälkeen ei vedessä enää pyöritti. Sinnan mielestä oli paljon kivempaa retuuttaa Nikin vesileluja rannalla, kun kahlata vedessä.